Kuvaus
Lääkehoidosta syntyy yllättävän paljon ilmastopäästöjä, jopa 25 % koko terveysalan päästöistä (Pichler, 2019). Viimeaikainen trendi on erittäin lupaava, ja jos se jatkuu, voidaan päästöjä vähentää jopa 450 kt CO2e 2023 mennessä verrattuna vuoteen 2014. Tosin ei ole tietoa, onko trendi jatkunut myös 2014 jälkeen; tästä pitäisi tehdä lisätutkimusta.
Lääkehoidon päästöjä voidaan vähentää pääasiassa kolmella eri tavalla:
- Harkitaan lääkehoidon hyötyjä kriittisesti ja arvioidaan, onko se potilaan hoidon kannalta tehokasta. Esimerkiksi antibiootteja määrätään usein ylähengitystieinfektioihin, vaikka ne ovat yleensä virustauteja ja antibiootit siten hyödyttömiä. Myös pitkäaikaisia lääkehoitoja kuten verenpaine- tai kolesterolilääkityksiä tulisi tarkastella aika ajoin ja miettiä esimerkiksi elintapojen parantamista vaihtoehtona.
- Pyritään minimoimaan lääkkeiden hävikki. Pidetään sen kokoisia varastoja, etteivät lääkkeet ehdi vanhentua vaan tulevat käytetyksi ajallaan. Suunnitellaan avohoidon lääkitykset niin, että potilaat saavat lääkkeensä kätevästi ilman isoja kotivarastoja. Varmistetaan, että potilaat myös ottavat lääkkeensä, ja tarvittaessa muutetaan hoitoa hoitomyöntyvyyden parantamiseksi.
- Valitaan vaihtoehtoisista lääkkeistä ne valmisteet, joiden hiilijalanjälki on pienin. Vaikka tämä on teoriassa tärkeä toimi, on ollut vaikea löytää tietoa valmistekohtaisista jalanjäljistä. On oletettavaa, että erot ovat isoja, mutta lisätutkimuksia tarvitaan parempien ohjeiden kehittämiseksi. Lääkkeen hinta on huono hiilijalanjäljen mittari ja kertoo pikemmin patenttioikeuksista ja markkinatilanteesta.
Lisätietoja: WHO